perjantai 31. heinäkuuta 2015

Norjan kontakti

Ennen pennun ottoa tulin miettineeksi, että millaiset kontaktit haluan opettaa seuraavalle koiralle. Sitten tuli se ihana pentuvaihe. Unohdin täysin pohdintani ja kun Pete kysyi minulta, että millaiset kontaktit meinaat opettaa Norjalle olin ihan huuli pyöreenä "ainiin sekin".

Kummassakin tavassa on puolensa ja jopa niin, että minusta ideaalein vaihtoehto olisi että koira osaisi tilanteen mukaan kummatkin. Saan kuulemma satasen jos onnistun tässä koulutusvaihtoehdossa!
Pysäytyskontakti on täydellinen jos joutuu lähtemään koiran kanssa kilpajuoksuun, eli ohjaaja ei saa ollenkaan etumatkaa kontaktille ja rata jatkuu kontaktin jälkeen epämääräisenä pyörittelykiharana. Tällöin pysäytyksestä saa sen oivan puolikkaan sekunnin ehtiä peliasemiin.
Toisaalta taas juoksukontakti on nopea ja erittäin oiva tilanteissa jolloin rata jatkuu jotenkin yksinkertaisesti. Huonona puolena on juurikin tuo, että jos ohjaaja ei ehdi pelipaikoille vastaanottamaan koiraa niin koira jää pyörimään kontaktin jälkeen kuin manne anttilassa ja pahimmassa tapauksessa ottaa omatoimisesti väärän esteen.

Ikinä (eli Matulle) en ole opettanut juoksukontakteja, joten nyt sitten Norjan kanssa klikkaillaan pysäytyskontaktin loppuasentoa. Meidän omatoimitreeneissä kun ei ole vielä mitään järkyttävää to do -pakkia kerta hyppytekniikkaakin tehdään kerran kuussa, niin ollaan hyvin voitu keskittyä tähän.
Norja kun on tollainen hikipinko eli hikke eikä paljon ylimääräistä kehitä, niin kontakti näyttää jo tältä


Omasta epäilystäni huolimatta se kesti sen että säädin kameran kanssa edessä vaikka olen lähinnä harjoituksissa sijoittautunut palkkaamaan kummallekkin sivulle enkä eteen. Ja koitin saada Norjan poseeraamaan kameralle, mutta katse pysyi tiukasti maassa. Mun nörtti sanoo, että kerta tässä pitää tuijottaa maata niin tuijotetaan.

Mä pääsen tosissani agilityn suhteen back to business sitten 16 kuukauden tauon jälkeen, kun maanantaina 10.8. meillä alkaa Juhan pyörittämä pentuagi. Jos mennään samaa polkua kuin Matun kanssa olisi menty, niin maanantaisin treenaan Akatemialla vuosi kausia. Erittäin mahti juttu!

Lisäksi ilmoitin Norjan ja itseni Tuukkin pk-ryhmään. Pian varmistuu, että mahdutaanko mukaan. Olen koko kesän ollut taittajana PK:n SM-kisojen katalogissa ja siten aihe on ollut nyt jotenkin läsnä joka päiväisessä arjessa. Sitten tuli mieleen, että himputti mullahan on koira jolla on pk-oikeudet ja intoa olla kaikessa mukana. Siinä mun ja Norjan luonne sopii yhteen kuin paita ja peppu.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti