maanantai 20. huhtikuuta 2015

Toko



Norja osasi tehdä tänään vasemmalle käännöksen käyttäen takapäätä. Ja minun pitää hankkia patukoita ja kartioita. Nyt on jo kohta tosi harrastus kyseessä.



Leskenlehdet ihan yks kaks puski läpi mukanaan koko seurue. Niin pian on kesäkausi ja uimahommia tiedossa.


sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

On Mikki nyt merelle lähtenyt...



Norjan ensimmäinen venematka meni turvallisesti sylissä. Palkintona oli luontokirmailua mökkimaisemissa. Pikku bc touhotti menemään itsensä väsyksiin. Lauantai-iltana koirista ei kuulunut mitään ja saimme viettää rauhallisen koti-illan. Kaikki sikeästi unten mailla.
Mutta nopeastippa juniori latautuu! Tänään tuttuun aikaan aamu kuudelta alkoi jo touhotus, että jotain olisi kiva nyt tehdä. Hierasin unihiekat silmistä ja lähdin koirineni metsään.

Sain täydellisen mahdollisuuden testata terrierien metsästysviettiä hajunjäljellä tänä aamuna. Metsässä huomasin ensimmäisenä rusakon istuskelevan noin 50 m päässä. Nopeasti nappasin terrierit, jotka eivät olleet havainneet mitään, hihnaan ja yritin odottaa 5 minuuttia. Mutta ilman kelloa, koirien kanssa mättäällä kököttäen jo 2 minuuttia voi tuntua viideltä. Lähdimme sitten paikkaan jossa näin rusakon. Eipäs mennyt kuin puoli sekunttia, kun terrierit otti jäljen maasta. Seurasimme (terrierit seurasi ja minä tulin perästä hihnoissa roikkuen) jälkeä noin 100 metriä, jonka jälkeen maastoi vaikeutui niin että päätin leikin riittävän. Jäljen aikana koirat ei haukkunu tai haukahdellut, eli luultavasti kipakka metsästyshuuto liittyy varsinaiseen ajoon, jolloin kohde on mahdollisesti näköpiirissä. Koko tänä aikana Norja oli vapaana ja tuli vain mukana minne muutkin menivät ymmärtämättä mistä muu lauma niin touhottaa.

Mun metsästysterrierit. Harmi, ettei jänispata kuulu ruokavaliooni.





Uus-Guineapapuan valkoinen metsäterrieri




tiistai 7. huhtikuuta 2015

Terve kakru

Ensimmäinen rokotus.
Samalla lääkärin tarkistuksessa todettiin, että sydän sykkii terveesti ja hammasrivistö on komea. Pentu oli kuin oppikirjasta virkeä, utelias ja sopivan rohkea.

Painoa eläinlääkärin vastaanotolla mitattiin 6,7 kg.

Saatiin myös komea Animagin rokotusvihkonen. En ole vielä tullut samanlaista vastaan, kun olen toiminut kisatalkoolaisena.


lauantai 4. huhtikuuta 2015

Happy Easter

Meidän pääsiäinen pähkinänkuoressa. Keravalla on paljon tunnelmaa! Oon muuten miettinyt, että minua kiinnostaa jotenkin liian paljon miten koira(harrastus)ihmiset elävät. Tai millaisissa asunnoissa. Siksi ajattelin raottaa vähän meidän kodin sisustusmaailmaa ja -henkeä hieman kuvien kautta. Olen ihmistyyppiä, että "kerran sisustetaan ja sitten ei sisustukseen kosketa ennen kuin muutetaan".  Lattia on kyllä vieläkin keskeneräinen. Siitä on tulossa kokonaan harmaa.





Matu makuuhuoneessa nauttimassa päiväunista

Norja eteisessä samoissa merkeissä

Norja pahoissa puuhissa. Koitamme kouluttaa ajatusta "varpaita ei tarvi paimentaa"

Painit. Norja aloitti.



Tämä kuva kertoo enemmän kuin sanat voivat. Norja - senkin pentu!


Okei, ei niin montaa sisustuskuvaa ollutkaan.

Vein tänään Matun ja Ludvigin Kivisen Hannan käsien alle, siis osteopaatin hoidettavaksi.
Matu: Vasen polvi luksoi kunnolla lateaaristi. Saatiin ohjeeksi käydä fyssarilta hakemassa jumppaohjeet polven lihasten vahvistamiseksi. Kuitenkin on paljon toivoa olemassa kuulemma, oikea polvi pysyy kunnolla paikoillaan, kun se viimeksi ei pysynyt. Vasen polvi kuitenkin tippuu pois paikoiltaan ihan itsekseen, vastaanotolla tipahti paikaltaan kun vaan käännettiin koira kyljelleen.
Lihasten tasapainossa ei polven kunto näkynyt, mutta SI-nivel oli jumissa juuri tältä vasemmalta puolelta. Matu vastasi hyvin hoitoon ja jo yhdellä hoitokerralla nivelet saatiin auki. Polven luksaatio ei näy arjessa ollenkaa, ei ilmapotkuja, ei ontumista. Vastaanotolla polvilumpio kuitenkin löytyi monta senttiä pois paikoiltaan. Ikävä juttu! Ristisiteet ovat kuulemma kovalla koetuksella koko ajan, ja pallon heitto ei tule kuuloonkaan. Onneksi sitä ei oltu harrastettukkaan.

Ludvig: Viime hoidon jälkeen selkärangan napsahtelut on kokonaan loppunut eikä rangasta vinoja nikamia löytynytkään. Kallon pohjassa oli jumi samoin kuin kylkien lihaksissa. Syyksi voi vahvasti epäillä pentupainit. Jumit saatiin auki yhdellä hoitokerralla. Hoito-ohjeeksi Ludvig sai vasemmalla ja oikealle kiertoja, niin että käyttää kylkeä eikä takapäätä. Samoin päätä on hyvä venyttää namin avulla ylös, alas ja sivuille ja siten tarkkailla että liike on laaja. Ludvig on muutoin priima kunnossa. Hyvin poika osasi tällä kerralla rentoutua hoidossa.

Norjan kanssa mennään käsittelyyn puolen vuoden iässä luultavasti. Ihan vain tarkistamaan, että kaikki on kunnossa.