Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2014.

Tulevaisuuden koiran lihashuollon tarkkailua

Vietin äärimmäisen mielenkiintoisen hetken television äärellä tänään. Yle tarjosi ohjelman Prisma: Keho tarkkailussa. Se kertoi, kuinka nykyisillä älypuhelimien apseillä voidaan tulevaisuudessa siirtyä ennalta ehkäisevään lääketieteeseen kuin nykyiseen "myrskyä" parantavaan.
Ohjelma Yle Areenasta tästä

Ohjelmassa oli kohta, jossa kerrottiin maailman monitoroidummasta urheilujoukkueesta (heillä oli lajina rugby). Joukkueen kuntovalmentaja tms. oli kehittänyt joukkueelle varsin tehokkaan terveyden seurantapatteriston, hän tarkkaili tietysti treenien aikana pelaajien sykettä ja näitä tavanomaisia. Minua kiinnostavin oli kuitenkin gpsn ja kiihtyvyysantureiden tuottama data, jonka avulla pystyttiin huomaamaan jopa prosentin ero siitä käyttääkö pelaaja toista jalkaa enemmän (eli ontuu toista). Tulosten avulla pelaajien pehmytkudosvaurioita pystyttiin vähentämään monilla kymmennillä prosenteilla noinkin riskialttiissa lajissa.

Tämä sai minut pohtimaan, voisiko koirille kehittää äly…

Ensilumen tuoma valon ihme

Kuva
Se on tyhmää kirjoittaa nettiin siitä, kuinka paljon lumi voi valaista luontoa, koska kaikki ovat sen varmasti itse havannoinneet omin silmin. Mutta silti! Kuinka sitä voikin joka vuosi ällistyä samasta asiasta.
Ja kuinka ihanaa on kävellä lumenvalkoisessa metsässä vielä valon aikaan.


Keskustelimme juuri lenkillä siitä, kuinka näin syksyisin kotikoiran omistajia vaivaa vähän huono omatunto. Työaika ajoittuu juuri siihen valoiseen päivänaikaan, joten koirien lenkkiajat osuvat pimeille tunneille. Pimeyden takia ei viitti lähteä samoamaan metsään, joten lenkit ovat pääsääntöisesti asfaltti/hiekkatie lenkkejä hihnassa. Ja kaikki menetetyt ilakointi hetket viikon ajalta on otettava viikonloppuisin kiinni. Luminen talvi helpottaa asiaa onneksi!


Hyvällä tavalla väsytetty koira on ihana näky kotona.

'
Lenkillä kävi pieni onnettomuus ilman silmännäkijöitä mitä todellisuudessa tapahtui. Madeleine vinkaisi (niin kuin muutoinkin saattaa dramaattisesti vinkaista, jos Mr. W haluaa leikkiä sen …

Pennhip - hiphei!

Jos maltat lukea tämän artikkelin kokonaan: eläintenystävälääkäri / pennhip, räjäyttää se koko tajuntasi koirien lonkkien kuvaamisesta. Se perinteinen FCI:n arvosteluasteikko A-E ei riitäkkään aivan kaikkeen.

Tiedä sitten millainen arvosteluasteikko tuolta Pennsylvanian yliopistosta tulee, mutta olisipa hienoa saada hyvä arvosana harrastuskoiralleni. Ja vaivana vain muutama lisä lonkkakuva perinteisen lonkkakuvien oton yhteydessä (+ muutama euro lompakon pohjalta).


Vuoden viimeinen Ydinluu lähti maailmalle

Kuva
Siinä se on. Vuoden viimeinen Ydinluu. Kannessa komeilee Era Alasen kaunis bordercollie Milli. Ensi vuonna taas jatkuu. Pääsisinköhän kirjoittamaan sarjaa "pennun alkutaipaleet".. ;)

Tämän päivän tulen muistamaan siitä..

... että vietin äitini kanssa erilaisuudessaan mielenkiintoisen lounashetken Jumbon parkkihallissa. Kaikki alkoi siitä, kun olin kurvaamassa parkkiruutuun oikealle ja tajusin auton kääntyvän vain vasemmalle. Onneksi vasemmallakin puolella oli parkkiruutu vapaana joten auto oli hyvä jättää kahden ruudun väliin. Soitto hinaukseen ja äidille. Äiti tuli ja haki sushit autoevääksi. Ja lopulta hinausautokin tuli. Hei hei Peugeot, nähdään kun olet taas terve!

Mutta jotta tämä kuulostaa onnettomalta, niin jotain hyvääkin. Penturintamalla taas vyöryttiin vähän tai vähän enemmän eteenpäin! Odottavan aika alkaa käydä mielenkiintoiseksi ja sehän on mahtavaa. Innostukseni onkin syy tälle kirjoitukselle. :)

Osteopaatin terveiset

Kuva
Hanna Kivinen käpälöi kuninkaalliset läpi lauantaina.





Ludvigin vartalosta ihmetteli, että sieltä mahdollisesti puutuu yksi kylkiluu pari. Mutta ei ollut varma, koska rintakehässä on niin paljon muskeleita että kylkiluita oli vaikea tunnustella. Epäili kuitenkin, että jos se kylkiluu pari puuttuu, niin sillä on kahdeksan lannenikamaparia seitsämän sijaan. Toinen vaihtoehto oli, että se 13. kylkiluupari voisi olla erittäin pitkä ja ne olisivat kiinnittyneet samoin kuin muutkin kylkiluut. Normaalisitihan ilmeisesti tämä viimeinen kylkiluu pari ei ole kai kiinni toisesta päässä mistään (jos oikein ymmärsin). Jotain poikkeavaa sillä alueella kuitenkin on, siitä jäi varmuus. Ludvigilla oli terveet polvet, tai ainakaan manuaalisessa tutkimuksessa polvien nivelet eivät luksoinut ollenkaan eikä koira muutenkaan näyttänyt mitään kivun merkkejä polvien suhteen. Hieno uutinen!
Sen sijaan osteopaatti ei pystynyt sanomaan varmuudella onko lonkka täysin kunnossa. Ludvig jännitti käsittelyä jonkin ve…