sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Osastoa "turhat päivitykset"

Kovasti haluaisin päivittää tänne jotain uutta ja mielenkiintoista (koiriin liittyyvää), mutta odottavan aika on niin pitkä ja tapahtumaköyhä.

Pimeyden hiljaa hiipiessä meidän suomalaisten arkeen, kävimme siippani kanssa Kööpenhaminassa lemmenlomailemassa viime viikolla. Oli kyllä huikean hieno kaupunki ja maa. Tykkään siitä, että jos asiat voi tehdä helposti niin ne tehdään eikä näitä suomalaisen holhousvaltion askartelemia säädöskoukeroita. Nyt puhun näinkin yksinkertaisesta asiasta, että jos ostaa glögin kioskista niin jossain päin maailmaa (Tanskassa) on mahdollista kulkea se glögi kädessä ja kierrellä nauttimassa syysillasta.
Kukaan ei tuntunut ajattelevan, että glögin himoiset on hyvä aidata samalle alueelle ihan vain siksi että jonkun kolmannen osapuolen mieli voi järkkyä ihmisestä joka kävelee ja nauttii lämpimästä glögistä. Sen enempää ihannoimmatta alkoholia.

Nyhavn, Køpenhavn

Tivoli, Køpenhavn

Kuninkaallisten kanssa ollaan vietetty tavallista kotikoirien elämää. Ollaan nautittu metsistä ja märästä asfaltista. Kummatkin vaikuttavat terveiltä ja pintapuolisin kivuttomilta. Varmuuden vuoksi mennään kuitenkin ensi viikolla osteopaatti Hanna Kivisen vastaanotolle. Hän saa käsitellä kuninkaalliset läpi. On se hyvä löytää varhain kuin liian myöhään kaikki mahdolliset poikkemat jotka voisivat häiritä koiranelämää.
Ludvigin kanssa käydään säännöllisesti kahden viikon välein toko-treeneissä. Mutta täytyy kyllä varovaisesti myöntää, että laji ei lämmitä minua niin paljon. Luultavastikkin juuri sen matalan temmon takia. Onhan se kuitenkin kiva viettää myös Letkun kanssa kahden keskistä laatuaikaa, sellaisena pidän meidän sunnuntai-iltojen treenihetken sen suurempia tavoitteita. Kerran treeneissä treenattiin sitä toko-estettä. Olihan se aika hurja kontrasti tulla suoraan hyppytekniikkakurssilta kovalle ulkokentälle ja kouluttajan ohjeiden mukaisesti aloitteleva koira hyppäsi n. 25 cm lankun yli hihnassa! Kyllä meni monta ajatusta ristiin tällä ohjaajalla.

Siitä odottavan ajasta. Tässä pisteessä tuntuu siltä, kuin olisin jo tehnyt kaiken voitani tulevan laumanjäsenen eteen. Nyt odottelen projektissa uuden sivun kääntyvän, että tästä tutustumisvaiheesta pääsisin siihen vaiheeseen että tulisi uutinen "koira on ultrattu tiineeksi", sitten pääsisin odottelemaan syntymisen ihmettä ja lopulta kiitollisin odotus pörrökäisen kasvamisesta luovutuskelpoiseksi.
Odottamista ja odottamista. Se on tämän syksyn teema minun näkökulmasta.
Kyllähän siihen vielä aikaa menee, ennen kuin agility kentällä kirmaan jälleen. Kaipuu harrastusta kohtaan on vain kasvanut. Mutta se kasvatus ja koulutustyö on kyllä jo itsessään niin antavaa, että sitä aikaa ei voi edes laskea odottamiseksi.

Kävin pyörähtämässä pari viikkoa sitten Ulla Kaukosen hyppytekniikkakurssilla kuunteluoppilaana. Kyllä tuo hyvän hyppytekniikan silmin havannointi tuntui olevan niin vaikeata puuhaa, että varmasti tulen menemään kurssille vielä koirani x kanssa. Päällimmäisinä ajatuksina mieleeni jäi, ettei kenenkään meidän koira ole täydellinen tai täydellisessä kunnossa (ainakin kurssin kaikissa 12 koirassa oli jotain sanomista lihastasapainosta tai lihasten puutteesta). Ja kerta hypyssä kaikki tapahtuu sadasosasekunneissa, on tämmöisen kokemattoman keltanokan mahdoton sanoa käyttääkö koira hyvin takapäätään ja kokoaako se hyvin. Viikonlopun aikana opin kuuntelemaan alastuloäänen, koiran ähkäisyn/huohahduksen jos se laskeutuu hypystä väärin syystä tai toisesta.
Kyllä sieltä sai hyvät eväät, myös pennun kouluttamiseen hyppytekniikan suhteen. Varmasti vinkeistä otetaan vaari.

Set point harjoitus (painon siirto)

Perussarja