Tekstit

Kesä on!

Kuva
Blogin konseptin huuma on hiipumassa. Enää en niin suurella intensiteetillä seuraa muiden blogeja ja omankin blogin päivittäminen tuntuu luotaantyötävältä. Toisaalta tänne blogiin on kerrostunut niin monen vuoden ajalta ajatuksia ja kuvia, niin hyvin tämä voi täällä elää oleilla jos joskus silloin tällöin ainakin kuvia tänne varastoisi. Instagramissa sentähän olen valikoivan aktiivinen.

Rovaniemen sisällä muutimme maaseudun rauhasta lähemmäs yliopistoa. Jos asumiskustannukset pysyisi vähän paremmin kurissa ja vessa olisi sula vuoden ympäri. Edellisessä asunnossa meillä oli vain ulkohuussi, joka on minulle täysin ok muutoin paitsi ne pari pakkauskuukautta talvella kun täpötäyden huussin tyhjentäminen oli jäätymisen vuoksi mahdotonta.

Akan kanssa ollaan tehty kesällä PALJON agilityä ja olen havaitsevani hänessä kehittymistä. Erityisesti ollaan keskitytty keppeihin tänä kesänä, että ykkösluokan hyppyradat sentähän lähtisivät toimimaan. Kun se hyppyrata nolla tulee jossain kohtaa hyppysi…

Päivä on reilusti yli 12 tuntia!

Kuva
Kohta tulee täyteen ensimmäinen kokonainen vuosi Rovaniemellä. Moni etelästä kauhistelee, että miten pohjoisen kaamoksesta selviää. Minulla on tähän vastaus: hyvin! Täällä ainakin vielä lumi tulee ennen painostavaa marras-joulukuun pimeyttä. Lumi, kuutamo ja revontulet kummasti valaisee ja vuodenajoista puuttuu se etelästä tuttu synkkä sateinen marraskuu. Tämä oli jo kuitenkin etukäteen tiedossa. Yllättävä ja vähän puhuttu ilmiö on kuitenkin keväällä päivän pituus! En ole erikseen tarkistanut päivänpituuksia aurinkokalenterista, mutta kokemusmaailman pohjalta jotain hämmentävää tapahtui maaliskuun aikana ja nyt voi vielä illalla klo 21.30 ulkoilla joen jäällä päivänvalossa. En muista tämmöisiä fiiliksiä etelästä. Siihen kun vielä lisätään vaarojen takaa pilkistävät pinkin ja oranssin sävyiset auringonlaskut, oh mon djeu! Aamuisin herään ennen klo 7.00 auringonpaisteeseen, tarkistin juuri että näinä päivinä aurinko nousee klo 5.52.



Akka agility kehittyy hiljalleen. Koira irtoaa ja luki…

Vuosi 2018 on muuttunut vuodeksi 2019

Kuva
Talvi saapui Rovaniemelle marraskuun alussa. Nyt jo toista viikkoa pakkanen paukkuu -30 asteen tienoilla ja yllättävää kyllä, agilitytreenien määrä on pakkasten myötä noussut. Ulkona kun lenkkeily jää yrityksistä huolimatta lyhyen puoleiseksi, lenkki suuntautuu kotiin päin siitä kun koirat nostelevat tassuja tai ihmisen posket ja/tai varpaat jäätyvät. Paremmat talvikengät on ostoslistalla kun sellaiset eteen tupsahtavat (kaupassa on talvikenkiä, muttei täydellisiä ole tullut vastaan).

Akan kanssa kävimme debytoimassa agilitykilpailun merkeisssä marraskuun lopulla. Kolme kappaletta hylkyjä sieltä tuli ja kaikki samasta ongelmasta: vire nousi ja koira keskittyi esteiden sijaan juoksemaan kilpaa jalkojeni kanssa. Vireongelmaksi en sitä silloin tunnistanut, mutta nyt pari kuukautta asiaa märehdittyä osaan liittää sen vireeseen. Koira osaa irrota ja poimia esteitä matkan varrelta, mutta jos vire nousee häiriöstä/väsymyksestä tms. taito häviää. Eli perinteisen irtoamisongelman kanssa ei ol…

Pohjoisen tuulet

Kuva
Hurjan pitkän aika on kulunut edellisestä kirjoituksesta!
Se taitaa olla niin, että mitä pidempi väli on päivityksien välissä niin sitä suurempi kynnys on kirjoittaa seuraava teksti.

Lyhyesti virsi kaunis, pieni tiivistys kesästä ja alkusyksystä.

Kesällä tuli tieto, että yliopiston tielle elämänpolkuni suuntaa. Näin aloimme valmistelemaan muuttoa Rovaniemelle, jonne nyt sitten ollaan muutettu.
Kesällä käytiin Norjassa Lofooteilla roadtripillä koirien kanssa ja veimme samalla yhden muuttokuorman pohjoiseen.

Lofooteilla maisemat olivat upeat. Vaikkakin reissussa tuli mieleen, että onko mitään järkeä lähteä koiralauman kanssa roadtripille jossa ollaan ja asutaan autossa! Hyvinhän reissu meni ja koirat sopeutuivat autoelämään, mutta mutta. Ainakin saatiin olla koko lauma yhdessä ja tuli upeita reissukuvia koirien kanssa. Pidemmälle roadtripille ehkä ottaisin vastaisuudessa mukaan vaan Matun, joka relaa kaikkialla ja kaikissa tilanteissa.






Elokuussa sitten pakkasimme loputkin kimpsut ja kam…

Rovaniemelle tiemme vie

Kuva
"Tämä kevät tulee olemaan kyllä vähän hiljaiseloa ainakin huhtikuun loppuun saakka yhden koiriin liittymättömän, mutta onnistuessaan elämän uomia mullistavan, projektin vuoksi. Sen jälkeen kun projekti ei ole enää minun käsissä, voin jatkaa (tai aloittaa) tavoitteellisemman ja etenevän treenaamisen." (edellinen blogikirjoitus maaliskuulta)

Ja niinhän siinä kävi, että projekti onnistui! Luin itseni sisään Lapin Yliopistoon ja aloitan syksyllä luokanopettajan opinnot.
Tänään teimme vuokrasopimuksen pienestä omakotitalosta Sinetän alueelta ja Lappi unelma alkaa päiväpäivältä - sopimus sopimukselta - konkretisoitumaan.



Jätin jo jäsenhakemuksen Rovaniemen Käyttökoirien yhdistykseen. Sieltä ei ole vielä vahvistusta tullut, mutta eiköhän joku treenimahdollisuus meille sieltä löydy.

Lisäksi meidän uudessa kodissa on 3 hehtaarin (!) tasainen piha, joten iiiihan vähän houkuttaa hankkia kepit ja pari hyppyestettä omalle pihalle. Toki treenaaminen ulkona on mahdollista hieman lyhyemmän …

Akka 2

Kuva
Akka täytti kaikessa hiljaisuudessa kaksi vuotta ja itse muistin asian vasta kolme päivää varsinaisen syntymäpäivän jälkeen. Voi tuota onnetonta koiralasta.

No Akka nyt on kaksi ja vielä ihan kesken. Kuopuksena tulee varmasti kantamaan juniorin viittaa vielä pitkään. On kyllä lihastollisestikin vielä paljon asioita, mutta pikku hiljaa ja antaa tytön kehittyä rauhassa.

Agilityssä vielä rakennellaan yksittäisiä palikoita ja erityisesti kepit on totaalisessa rakennusvaiheessa. Mutta eiköhän meillä ole kokonaiset kepit kesän aikana. Nyt on vielä 5 verkkoa jäljellä. Siinä samalla treenataan muita kokonaisuuksia ja ohjauksia. Sitten vasta startataan kisoissa, kun pystytään treenioloissa tekemään kokonainen kisamittainen rata puhtaasti. Nimittäin tuskinpa kisoissakaan tulisi mystisiä onnistumisia, jos niitä ei saa treeneissä aikaiseksi.

Tämä kevät tulee olemaan kyllä vähän hiljaiseloa ainakin huhtikuun loppuun saakka yhden koiriin liittymättömän, mutta onnistuessaan elämän uomia mullistavan…

Pakkanen

Kuva
Pakkanen paukkuu nyt myös Etelä-Suomessa. Meidän pieni lyhytkarvainen englannin ihme (Akka) pidemmillä lenkeillä meinaa, että hiukka kylmä on. Vaikkei sitä haluaisi näyttää kuin ihan lopussa. Minulla alkoi talviloma ja etukäteissuunnitelmissa oli käydä useamman kerran agilityhallilla. Asetin meille nyt kuitenkin pakkasrajaksi tuon -10. Agility Akatemialla kun tiedettävästi ei ole kovin paljon lämpösempi kuin ulkona. Ihan vain siksi, että lihasten lämmittely koiralla on astetta haastavampaa (vaikkei mahdotonta) ja loppulauma joutuu kökkimään autossa kun yksi treenaa. Järkipäätös tällä turkkimateriaalilla.


Norjan kipuoireilu hieman palasi tammikuun lopulla. Käytiin fyssarilla ja aloitettiin Carthopen pistossarja. Nyt ollaan haettu kaksi piikkiä ja vielä en ole havainnut, että piikit olisi merkittävästi muuttanut olemusta. Tosin eläinlääkärin mukaan aikaisintaan 3. piikin jälkeen voi havaita jotain, jos jotain havaittavaa tulee.



Matu voi mielettömän hyvin. Tyyppi taitaa tykkää kunnon pa…